keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

PROVIVA-rakkaudesta ihmiseen: HYPNOOSI

PROVIVA-rakkaudesta ihmiseen: HYPNOOSI: "Hypnoosi on ikivanha hoitomuoto, joka kuuluu psykologian ja lääketieteen piiriin. Se ei siis ole ns. vaihtoehtohoito.Hypnoosissa on kyse syv..."

HYPNOOSI

Hypnoosi on ikivanha hoitomuoto, joka kuuluu psykologian ja lääketieteen piiriin. Se ei siis ole ns. vaihtoehtohoito.
Hypnoosissa on kyse syvärentoutuneesta tilasta, jossa ihminen on lähempänä omaa itseään, omia tunteitaan ja ruumiillista minuutta kuin milloinkaan valveilla ollessaan.

Ihmisen tietoinen eli rationaalinen minä on sivussa, jolloin hypnoterapeutti voi ohjata hypnotisoitavan sisäisiä elämystapahtumia, mielikuvia. Toisin sanoen, kontrolli ja vastustus on poissa ja ihminen kykenee ottamaan vastaan suggestiota eli mielikuvia suoraan alitajuntaansa. josta ne sitten vaikuttavat automaattisesti sen jälkeen myös valveilla, ilman että tarvitseee edes ajatella.

Saavutetaan ns. hypnoottinen transsi, jossa ihminen vetäytyy omaan alentuneeseen tajunnantilaansa eli alitajunnan puolelle.
Hypnoottinen transsi on hyvänolon tila, jossa ihminen tuntee olevansa OMA ITSENSÄ ja voi vapautua niistä mielen taakoista ,jotka ovat häntä vaivanneet tiedostamatta ja tiedostaenkin.

Ihminen joka on keksittynyt omiin oireisiinsa, kipuihinsa, vaikeuksiinsa, on kuin itsehypnoosissa jatkuvasti. Hän pyörittää samaa nauhaa koko ajan, pakonomaisesesti ja intohimoisesti, eikä osaa/kykene/halua luopua siitä. Sairastamisessa on tietoista tai tiedostamatonta valittua kärsimystä.

Hypnoterapia on parantavaa keskittymisharjoittelua. Sen aikana on helppo viitata sisäisiin motiivehin ilman, että ihmisessä herää vastustusta tai ärtymystä. Usein kognitiivinen työskentely pelkästään koetaan raskaana ja ahdistavana, joten välillä on hyvä antaa hoidettavalle hypnoosi rauhoittamaan ja voimia antamaan.

Hypnoottisessa transsissa sanottu asia menee syvemmälle, kun tietoinen vastustus on pois ja tuolloin ihminen on alttiimpi sanomalle. Vastustavat voimat ovat enemmän tajunnantilaan littyviä. Hypnoosissa puhumme suoraan tiedostamattomalle osalle, joka haluaa parantua ja työskennellä oman itsenä eteen ja hyväksi. Ohitamme ne voimat, jotka pyrkivät jatkamaan kärsimystilaa.

Hypnoosi on täysin turvallinen väline ammattilaisen käsissä, joten siihen voi turvallisin mielin tulla hoidettavaksi. Ihmisen oma alitajunta tekee työn, jota hypnoterpautti ohjaa.

Hypnoosia voi käyttää hyvin monenlaisiiin vaivoihin mm. : jännittäminen, pelot, fobiat, paniikkihäiriöt, masennus, ahdistus, psykosomaattiset sairaudet, kiputilat, unettomuus, seksuaaliongelmat, tupakka-,alkoholi-, ruoka-, seksi-, peliriippuvuus.

Alitajunna viisaus ja voima on rajaton ja ehtymätön lähde.

Tervetuloa hypnoterapiaan!

Seija Haipus

tiistai 8. maaliskuuta 2011

PROVIVA-rakkaudesta ihmiseen: Naistenpäivänä naisen ja miehen rooleista pohdinta...

PROVIVA-rakkaudesta ihmiseen: Naistenpäivänä naisen ja miehen rooleista pohdinta...: "Aurinko paistaa jo aika kirkkaasti ja sehän saa hormoonitoiminnan käyntiin ja ihmiset virkoamaan talvihorroksestaan, niin myös minut.Näin Na..."

Naistenpäivänä naisen ja miehen rooleista pohdintaa

Aurinko paistaa jo aika kirkkaasti ja sehän saa hormoonitoiminnan käyntiin ja ihmiset virkoamaan talvihorroksestaan, niin myös minut.
Näin Naistenpäivänä johtui mieleeni tämä naisen ja miehen roolierot. Nyt siis voisi ajatella, että tänään me naiset saamme olla ylpeitä ja onnellisia kun olemme syntyneet naisiksi. Mutta kuinka moni meistä ihan todella uskaltaa/kykenee olemaan täysillä nainen ja jopa nauttimaan siitä? Rohkenen epäillä ettei se ole kovinkaan monelle tavattoman helppoa.
Puhun tietysti osin itsestäni ja omista vaikeuksistani matkan varrella. Kun on sisäistänyt itseensä enemmän isäänsä kuin äitiä, niin naiseksi kasvaminen henkisellä puoella vaatii pitkän ja ahkeran työn . Olen joutunut työstämään isä- ja äitisuhdettani merkittävän pitkään ja plajon, että olen vihdoin viimein kokenut olevani nainen ja uskallan olla sitä myös aidosti ja oikeasti.
Ulkoisesti olen ollut aina hyvinkin naisellinen, ainakin muiden mielestä, mutta itse olen sitä hävennyt ja peitellyt. Sisäinen kokemus on ollut toinen. En ole halunnut olla nainen, koska se minun kokemusmaailmassani merkisti alistumista ja kärsimystä. Oli helpompaa olla isän roolissa. Ei tarvinnut alistua.
Pitkällisen työskentelyn jälkeen olen sisäistänyt asian ja osaaja uskallan nauttia naisena elämisestä täysillä. Onneksi ehdin vielä nauttia!

Entisen minun kanssa ei varmasti heikkoitsetuntoisella, heikon miehenroolin omaavaan ole ollut helppoa, koska en ole suostunut naiseksi, vaan olen taistellut paremmasta paikasta.
Nyt kun olen käsittänyt naisenroolin aivan eri tavalla, on etuoikeus olla nainen. Se ei suinkaan merkitse alistumista, eikä heikkoutta.
Naisen tulee olla nainen ja miehen mies, silloin vasta onnistuu parisuhde. Ne on luonnolliset roolit meille tässä elämässä ja sillä on syvempi merkitys ja vaikutus.

Olen havainnut monissa parisuhteissa tämän saman tyyppisen ongelman ja siinä sitten taistellaan paikasta auringossa, milloin verissä päin ja milloin mitenkin. Ja aivan turhaan koska oman pään voi jokainen selvittää.
Meidän naisten on myös tajuttava, että miehen tulee saada olla MIES. Sillä se vasta oikein mahdollistaa naisen kehittymisen naiseksi. Kehittykäämme rinta rinnan ja tukekaamme toisiamme näsissäkin pyrkimyksissämme.
Hyvää naisten ja miesten ja yhteistä elämää!!!

torstai 11. marraskuuta 2010

PROVIVA-rakkaudesta ihmiseen: IHMISSUHDEPELIT

PROVIVA-rakkaudesta ihmiseen: IHMISSUHDEPELIT: "Pelaaminen on tuttua varmasti kaikille ihmisille. Pelien pelaaminen on niin salakavalaa puuhaa, ettei sitä välttämättä tajua itsekään tekevä..."

keskiviikko 10. marraskuuta 2010

IHMISSUHDEPELIT

Pelaaminen on tuttua varmasti kaikille ihmisille. Pelien pelaaminen on niin salakavalaa puuhaa, ettei sitä välttämättä tajua itsekään tekevänsä. Se on sellaista epäsuoraa tarve- ja tunneilmaisua kun jostakin syystä ei uskalla ilmaista itseään suoraan toiselle. Helpompaa on kierrellä ja kaarrella. Päämääränä on kuitenkin se, että saisi salatut tarpeensa ja tunteensa tyydytettyä siinä suhteessa.



Juuri parisuhteessa pelaaminen on erityisen yleistä, molemmat tekevät sitä. Taitavampi peluri vedättää toista miten tahtoo, eikä toinen saa oikein otetta mistään. Sitten ollaan ihmeissään, että mistä tässä oikein on kyse kun ei mikään onnistu, tarpeet eikä tunteet tule tyydytetyiksi.



Kun molemmat pelaavat, vuorovaikutuksesta syntyy ikäänkuin teatteri, jossa käsikirjoitus toistuu koko ajan saman kaavan mukaan ja vuorosanatkin voi lopulta oppia ulkoa. Peli vain kovenee aikojen myötä ja aina vaan kovempia aseita joudutaan ottamaan käyttöön, jotta päämäärään päästäisiin.



Onneksi jossakin vaiheessa alkaa jommalla kummalla "piiputtaa" ja sitten on pakko lähteä hakemaan apua tilanteeseen. Onneksi ulkopuolinen näkee pelin kaavan helpommin ja voi puhaltaa pelin poikki. Kumppanit johdatetaan, tiedostamaan pelien kaavat ja molempien motiivit. Tutkitaan sitä, mitä on vaikeaa ilmaista ja mistä syystä. Sen jälkeen opetellaan ilmaisemaan tunteita ja tarpeita avoimesti ja suoraan toiselle.

On siis mahdollista oppia elämäntaitoja, eikä vain jatkaa pelaamista. Kun uskaltaa olla avoin ja suora, niin voi olla suorassa suhteessa itseen ja toisiin ihmisiin. Näin voi rakentaa suhdetta ja onnistumisia siinä, joka johtaa viimekädessä rakkauden lisääntymiseen.

tiistai 9. marraskuuta 2010

VAPAAKSI JÄNNITTÄMISESTÄ !

Sosiaalisesta jännittämisestä kärsii meistä aika moni. Minäkin olen ollut varsinainen jännittäjä vaikka ei sitä ole moni huomannutkaan. Näin se usein onkin, että ihmiset sanovat ryhmässäkin toisilleen: "Ei sinusta huomaa, että jännität"! Ihminen kuitenkin sisimmässään jännittää niin, että kädet tärisee, sydän hakkaa, hiki nousee otsalle, niskaa jäykistää, jalat ei kanna, vatsassa kouristaa, ääni takertuu kurkkuun. Nämä ovatkin yleisimmät fyysiset oireet jännittäjillä.

Sosiaalisissa tilanteissa ja yleensä ryhmässä toimiminen on vaikeaa, koska pelottaa olla huomion keskipisteenä: ottaa puheenvuoro, ilmaista oma kanta johonkin, kirjoittaa toisten katsellessa jne. Koko ajan ikäänkuin kontrolloi itseään "ulkopuolisten silmin" ja tietenkin negatiivisella asenteella. Vertaa itseään ja tekemistään muihin ja aina sillä lopputuloksella, että itse on huonoin. Ei mielestään osaa koskaan niin hyvin kuin nuo muut, ei varsinkaan omasta mielestään. Itse ei riitä itselle vaikka toisille riittäisikin. Itsekontrolli on kova ja armoton.

Suhtautuminen itseen on vaativa ja anteeksiantamaton. Itse aliarvioi itseään jo valmiiksi ja kokee epäonnistuvansa ennen asioiden yrittämistä. On valmis ajatus, ettei se onnistu kuitenkaan. Tämä negatiivinen ajatus ja asenne saa sitten aikaan sen, että ei voikaan onnistua tehtävän suorittamisessa niin hyvin kuin muuten voisi. Jospa vain tekisi parhaansa, luottaen itseensä ja keskittyisi tekemiseen ilman ennakko-ajatuksia, optimaalinen taso olisi mahdollista saavuttaa.

Jännittämisestä kärsivä pidättää itseään monella tavalla ja siten vähentää itseään ja kykyjään. Ja saakin sitten usein sen kokemuksen, ettei ole riittävän hyvä, ei kelpaa. Oravanpyörä on valmis.